Otium Sapientis
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto

Kulttuuriperintörahaston nimikkorahastot

Liisa Santalan rahasto

Kansalliskirjaston kultturiperintörahasto sai vuonna 2011 toistaiseksi suurimman yksittäisen lahjoituksensa, FM Liisa Santalan testamenttilahjoituksen, jonka suuruus oli 297.400 euroa. Kulttuuriperintörahaston yhteyteen on rehtorin päätöksellä 6.3.2012 perustettu Liisa Santalan nimikkorahasto. Rahaston varojen käytöstä päättää kulttuuriperintörahaston hoitokunta, ja varojen käyttötarkoitus on sama kuin päärahastonkin – "Rahaston tarkoituksena on tukea ... Kansalliskirjastoa kirjaston toimialaan kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämisessä rahoittamalla kulttuuriperinnön digitointia, konservointia, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä tunnetuksi tekemistä". Liisa Santala oli aktiivinen Kansalliskirjaston ystävä ja yliopiston alumni.

Hoitokunta päätti, että rahaston varojen käytöstä laaditaan erillinen suunnitelma, ja hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 19.9.2012. Rahasto tukee kahta Helsingin yliopistossa käynnistynyttä tutkimus- ja digitointihanketta, joiden kanssa Kansalliskirjasto on yhteistyössä. Teemana on "Kirja ja lukeminen", ja hankkeet toteutetaan prof. Tuija Laineen (kirjahistoria) ja prof. Jyrki Nummen (Kirjallisuuspankki) johdolla. Kummallekin hankkeelle on myönnetty rahastosta 130.00 € vuosille 2013 – 2015. Suunnitelmien etenemisestä ja varojen käytöstä raportoidaan vuosittain hoitokunnalle. Vähintään 50.000 € säilytetään rahaston pääomana, jota ei käytetä.

Anu Karessuon rahasto

Anu Karessuon rahasto FM Anu Karessuo lahjoitti 14.8.2006 varat Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston yhteyteen perustettavaa nimikkorahastoa varten. Musiikki on Karessuon harrastus, joka sai alkunsa jo Joensuun tyttökoulun musiikintunneilla, ja rahaston tarkoituksena onkin tukea erityisesti musiikkikäsikirjoitusten hankintaa.

Anu Karessuo on Helsingin yliopiston kasvatti ja koulutukseltaan geologi. Kansalliskirjaston aarteet ovat jääneet luonnontieteilijälle opiskeluaikoina etäisiksi, mutta oman nimikkorahaston kautta kulttuuriperintöön on nyt mahdollisuus tutustua perusteellisesti. Anu Karessuo juhli rahaston perustamisvuonna merkkipäiväänsä ja kartutti uutta rahastoaan merkkipäiväkeräyksellä.

Uusi rahasto käynnisti toimintansa pelastamalla säveltäjä Armas Launiksen sävellyskäsikirjoituksen, Seitsemän veljestä. Teos on ensimmäinen suomalainen koominen ooppera ja sävelletty Aleksis Kiven tekstiin. Huonokuntoinen orkesteripartituuri konservoidaan, digitoidaan ja mikrokuvataan sekä julkaistaan oikeudenhaltijan luvalla verkossa.

Karessuon rahaston varoilla on hankittu myös neljä Sibeliuksen kirjettä kansainvälisestä huutokaupasta. Kirjeet on kirjoitettu tanskalaiselle kirjailijalle Poul Knudsenille, ja ne käsittelevät Sibeliuksen sävellystyötä Knudsenin näyttämöteokseen Scaramouche.

Sibeliuksen käsikirjoituaineiston kartutus on jatkunut, ja vuonna 2011 hankittiin rahaston turvin Yhdysvalloista pianosävellys Rondinon varhaisen version alkuperäiskäsikirjoitus. Vuonna 2012 saatettiin hankkia Sibelius-harvinaisuus, esittämätön ja julkaisematon pianokappale Adagio. Rahasto tukee merkittävällä tavalla myös Kansalliskirjaston sävellyskäsikirjoitusten luettelointityötä. Anu Karessuo on vuosittain kartuttanut rahastoaan.

Kari Suokon rahasto

Kari Suokon rahasto Helsingin yliopiston hallintojohtaja, oik. lis. Kari Suokko lahjoitti 12.7.2006 olleen 60-vuotispäivänsä kunniaksi järjestetyn merkkipäiväkeräyksen tuoton pääomaksi Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston yhteyteen perustetulle nimikkorahastolle. Rahaston tarkoituksena on tukea kirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, erityisesti Pohjanmaata koskevaa kartta-aineistoa.

"Kartat kiinnostavat minua erityisesti, koska ne kuvastavat omaa aikaansa ja ilmapiiriä. Ne ovat myös juristille sopivan selväpiirteisiä, ja vetoavat tunteisiin kauneudellaan", toteaa Suokko. Ensimmäisenä tekonaan Suokon rahasto osallistuu Pelasta Kirja -hankkeeseen tukemalla 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevien, huonokuntoisten Suomen karttojen konservointia ja digitointia.

"Arvostan kovasti Kansalliskirjastoa ja sen tehtävää kulttuuriperinnön vaalijana. Kansalliskirjaston huostaan on uskottu mittaamattoman arvokkaita aarteita, joiden säilyminen tuleville sukupolville on tärkeää," perustelee Suokko lahjoitustaan.

Vesa Kauton rahasto

Pitkäaikainen kirjastomaailman vaikuttaja, ylikirjastonhoitaja emeritus, fil. tri. Vesa Kautto järjesti 15.6.2006 olleen 70-vuotispäivänsä kunniaksi merkkipäiväkeräyksen Kulttuuriperintörahaston hyväksi. Keräysvarojen hoitamiseksi perustettiin Vesa Kauton nimikkorahasto tukemaan Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön säilyttämistä.

Vesa Kautto aloitti monipuolisen virkauransa Helsingin yliopiston kirjastossa vuonna 1961 ja toimi myöhemmin monissa kirjaston asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Alan kokemus karttui sittemmin johtajana Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa ja ylikirjastonhoitajana Oulun yliopiston kirjastossa sekä ensimmäisenä kirjastotieteen ja informatiikan/informaatiotutkimuksen professorina Oulun yliopistossa. Eläkkeellä oleva tohtori vaikuttaa edelleen aktiivisesti kirjasto- ja kulttuurimaailmassa.

Päivi Setälän rahasto

Päivi Setälän rahasto Professori Päivi Setälä lahjoitti Helsingin yliopiston hänelle 27.3.2006 myöntämän J.V. Snellman -tunnustuspalkinnon peruspääomaksi oman nimikkorahaston perustamiseen Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston yhteyteen.

Professori Setälä on ansioitunut historian tutkija, eurooppalaisuuden puolestapuhuja ja tieteellisen naisnäkökulman avaaja. Hänen kädenjälkensä näkyy koko yliopiston kulttuuri- ja suhdetoiminnassa sekä rahastoissa. Myös Kansalliskirjaston varainhankinnan käynnistämisessä ja Kulttuuriperintörahaston aikaansaamisessa Päivi Setälän tuki ja ideat ovat olleet ratkaisevia. Oma nimikkorahasto on yksi osoitus Päivi Setälän tinkimättömästä halusta ja kyvystä toimia itselleen tärkeiden asioiden puolesta.

Ari Aallon rahasto

Toimitusjohtaja Ari Aalto käynnisti 13.2.2006 olleen 50-vuotispäivänsä kunniaksi merkkipäiväkeräyksen, jonka tuottamien varojen hoitamiseksi perustettiin nimikkorahasto Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston yhteyteen.

"Tuotto oli reilusti yli sen mitä osasin odottaa. Toki sain kiitosta lahjoittajilta kohteen valinnasta ja joidenkin yhtiöiden kohdalla oli lahjoitettu summakin ehkä kohteesta johtuen reilumpi," kommentoi Aalto keräystään. Salon seudulla omaa teknologiayritystä, Murunda Oy:tä johtava Aalto harrastaa lukemista, ja kirjat ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Pelasta Kirjaan hän tutustui Helsingin kirjamessuilla ja syntymäpäiväkeräyksen kohde oli alusta asti selvä.

Ari Aallon rahasto on tukenut Pelasta Kirja -ohjelman mukaisesti neljän teoksen, Minna Canthin Työmiehen vaimon, Uudenmaan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan varhaisten karttojen sekä Mir Iskusstvan vuoden 1900 Suomi-numeron pelastamista.

Eero Niinikosken rahasto

Eero Niinikosken rahasto Eero Niinikosken 5.8.2005 olleen merkkipäiväkeräyksen tuotolla perustettiin lahjoittajan nimeä kantava nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperintöä.

Ensimmäisenä kulttuuritekonaan vuonna 2005 Niinikosken rahasto tuki Pelasta Kirja -ohjelman mukaisesti Mikael Agricolan arvokkaan teoksen, Käsikiria castesta ia muista Christikunnan Menoista, konservointia ja digitointia. Vuonna 2006 rahasto jatkoi tukemalla Agricolan viimeisen teoksen, Ne prophetat, pelastamista. Vuonna 2012 saatettiin päätökseen Missale Aboensen seitsemän eri version digitointi, ja teos on nyt verkossa tutkijoiden ja muun yleisön vapaasti käytettävissä.

Johtaja Niinikoski on pitkän linjan kulttuurivaikuttaja. Uransa UPM-Kymmenessä hän on luonut teollisen perinteen ja kulttuuriasioiden johtajana sekä konsernin omistaman ja Unescon maailmaperintökohteeksi valitun Verlan tehdasmuseon intendenttinä. Niinikoski tunnustautuu myös bibliofiiliksi. Monivuotinen yhteistyö Helsingin yliopiston kirjaston kanssa on saanut tämän paperikonsernin vaikuttajan huolestumaan kirjojen kohtalosta. Pelasta Kirja -hanketta Niinikoski pitääkin kiinnostavana työkaluna toimia tärkeäksi kokemansa asian puolesta.

 

Sivun alkuun