Otium Sapientis
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto

Ilkka ja Ulla Paateron rahasto

Ilkka ja Ulla Paateron rahasto Toimitusjohtaja Ilkka Paatero on lahjoittanut 27.11.2006 Kansalliskirjastolle 250.000 euroa oman nimikkorahaston perustamiseksi Helsingin yliopiston rahastoihin. Rahaston tarkoituksena on tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön kartuttamista, säilyttämistä ja tunnetuksi tekemistä. Varoista myönnetään myös apurahoja ja stipendejä kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta sekä julkaisutoimintaa varten.

Ilkka Paatero on bibliofiili ja kirjojen keräilijä, joka on koonnut itselleen merkittävän vanhan kirjallisuuden kokoelman. Lappia koskeva kirjallisuus, varhaiset Turku-painatteet ja Samuli Paulaharjun tuotanto kuuluvat Paateron keräilykohteisiin.

Rahastonsa avulla Paatero haluaa auttaa Kansalliskirjastoa täydentämään Fennica-kokoelman puutteita, parantamaan luetteloiden kattavuutta ja digitoimaan arvokkaita aineistoja. Myös kirjaston aiempien lahjoituskokoelmien parempi esilletuominen ja uusien yhteistyömuotojen ja elävän yhteyden luominen kirjojen keräilijöille ovat lähellä Paateron sydäntä.

Ilkka ja Ulla Paateron rahasto on aktiivinen käyttörahasto ja uudenlaisen rahoitusyhteistyön alku. Se tukee erittäin merkittävällä tavalla Kansalliskirjaston kulttuuriperintötyötä.

Rahaston säännöt ja hoitokunta

Säännöt

Rehtorin 27 päivänä marraskuuta 2006 vahvistama.

1 § Rahaston nimi

Rahaston nimi on Ilkka ja Ulla Paateron rahasto ja se kuuluu Helsingin yliopiston rahastoihin.

2 § Rahaston varat

Rahaston perustamisvarat muodostuvat toimitusjohtaja Ilkka Paateron Kansalliskirjastolle tekemästä 250.000 euron lahjoituksesta.

3 § Rahaston tarkoitus

Rahaston tarkoituksena on tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön kartuttamista, säilyttämistä ja tunnetuksi tekemistä.

4 § Rahaston talous

Rahaston varoja hoidetaan Helsingin yliopiston rahastojen yhteisen varainhoidon piirissä. Helsingin yliopiston rahastot vastaavat varojen sijoittamisesta ja maksavat rahastolle vuotuisen tuoton konsistorin päätöksen mukaisesti.

Rahaston vuotuisen tuoton ja pääoman tulee näkyä erikseen Helsingin yliopiston rahastojen kirjanpidossa.

Helsingin yliopiston rahastoilla on oikeus periä rahaston hoidosta vuosittainen konsistorin päättämä hoitopalkkio.

5 § Rahaston hoitokunta

Rahastolla on oma hoitokunta. Helsingin yliopiston rehtori nimeää rahaston hoitokuntaan 3-6 jäsentä sekä määrää heistä puheenjohtajan. Hoitokunta valitsee varapuheenjohtajan ja sihteerin. Tarvittaessa hoitokunta voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hoitokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Hoitokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hoitokunnan jäsenistä sitä vaatii.

Hoitokunnan tehtävänä on päättää rahaston varojen käytöstä. Hoitokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tasaäänitilanteissa ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa. Kansalliskirjasto valmistelee, esittelee ja toimeenpanee hoitokunnan päätökset.

6 § Rahaston varojen kartuttaminen ja käyttö

Rahaston varoja voidaan kartuttaa lahjoituksilla ja testamenteilla, jos niiden käyttötarkoitus vastaa rahaston käyttötarkoitusta.

Rahaston varoja voidaan käyttää Kansalliskirjaston kulttuuriperintökokoelmien kartuttamista, säilyttämistä ja tunnetuksi tekemistä edistävään toimintaan ja kokoelmiin liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan sekä sitä varten jaettaviin apurahoihin ja stipendeihin.

7 § Rahaston sääntöjen muuttaminen

Rahaston sääntöjä voidaan muuttaa hoitokunnan ja rahaston perustajan tai rahaston perustajan testamentissa tai muulla tavalla määräämän henkilön yksimielisellä päätöksellä. Rehtori vahvistaa rahaston sääntömuutokset.

Rehtori Ilkka Niiniluoto

Hoitokunta

Rehtori Ilkka Niiniluoto on nimennyt rahaston hoitokuntaan seuraavat henkilöt 1.1.2007 alkaen toimikaudeksi 2007 – 2010.

Toimitusjohtaja Ilkka Paatero, puheenjohtaja
Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm
Kirjakauppias Andrew Eriksson
Dosentti Tuomas Heikkilä
Professori Jukka Sarjala
Projektipäällikkö Inkeri Salonharju

Rahaston toiminta

Ilkka ja Ulla Paateron rahasto on aktiivinen käyttörahasto, joka pyrkii näkyviin tuloksiin Kansalliskirjaston kulttuuriperintötyötä tukiessaan. Lahjoittajan tahdon mukaisesti rahasto keskittyy ensisijaisesti Ruotsin vallan aikaisen Fennica-kirjallisuuden säilyttämisen ja verkkokäyttöön saattamisen sekä tutkimuksen tukemiseen.

Rahaston tavoitteina ovat vuosien 2007 – 2009 aikana Turun akatemian väitöskirjojen oppihistoriallisen tutkimus- ja säilytyshankeen käynnistäminen, Samuli Paulaharjun kirjatuotannon digitointi ja verkkojulkaiseminen sekä muuhun Fennica-kirjallisuuteen liittyvä kokoelmatyö, joka käsittää luettelointia ja täydennyshankintoja. Voimavaroja näihin hankkeisiin on varattu yhteensä 250.000 euroa.

Väitöskirjojen oppihistoriallinen tutkimus- ja säilytyshanke

Turun akatemiassa julkaistiin vuosina 1642 – 1828 yhteensä 4451 väitöskirjaa tai muuta opinnäytetyötä. Kokoelman laajuus on noin 100 000 sivua. Rahaston tavoitteena on tukea koko Turun akatemian väitöskirjakokoelman konservointia, digitointia sekä puuttuvien teosten hankintaa ostojen avulla vähitellen vuosien saatossa. Turun Akatemian väitöskirjojen lisäksi tuen kohteena ovat myös vastaavana aikakautena suomalaisten merkkihenkilöiden ulkomaisissa yliopistoissa julkaisemat väitöskirjat.

Väitöskirjojen säilytyshanketta täydennetään tutkimuksella ja toimitustyöllä sekä teosten asiasanoituksella ja otsikoiden suomenkielisillä käännöksillä. Digitaalisiin opinnäytteisiin liitetään eri teoskappaleista löytyvät onnittelu- ja omistuskirjoitukset sekä muut aikalaismerkinnät, jolloin syntyy täydellisempiä versioita kuin mikään olemassa oleva painettu alkuperäisdokumentti on. Väitöskirjat myös julkaistaan kirjaston digitaalisessa tietokannassa ja tarjotaan tutkijoiden ja suuren yleisön vapaaseen verkkokäyttöön.

Säilytystoimilla parannetaan alkuperäisaineiston säilyvyyttä ja samalla edistetään väitöskirjakokoelman tutkimuskäyttöä, tunnettuutta ja suuren yleisön mahdollisuutta tutustua siihen. Hankeen perustana käytetään J. Vallinkosken luetteloa, Turun Akatemian väitöskirjat 1642 -1828. Vuosina 2007 – 2009 aineistosta konservoidaan ja digitoidaan noin puolet, yhteensä 56.000 sivua ja hanketta jatketaan kunnes koko kokoelma on saatu valmiiksi.

Samuli Paulaharjun kirjatuotannon digitointi

Samuli Paulaharju (1875 – 1944) oli Kurikassa syntynyt ja Oulussa toiminut kansakoulunopettaja, kirjailija, valokuvaaja ja kansanperinteen kerääjä. Hän oli tuottelias kynäilijä, joka julkaisi kymmeniä kirjoja ja satoja lehtijuttuja etupäässä maantieteen ja kansatieteen aloilta. Niissä on usein tekijän oma kuvitus. Paulaharjun keruumatkojen tulokset on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Kansalliskirjaston kokoelmiin sisältyvä Paulaharjun kirjatuotanto käsittää yhteensä 33 nimekettä, noin 6000 sivua. Teosten ensipainokset digitoidaan ja mahdollisuuksien mukaan julkaistaan kirjaston verkkotietokannassa. Teosten tekijänoikeudet ovat voimassa vuoteen 2014 saakka.

Kokoelmatyö ja luettelointi

Kansalliskirjasto on aikojen saatossa saanut arvokkaita lahjoituskokoelmia. Kaikkien lahjoitusaineistojen käsittelemiseen ei ole kuitenkaan riittänyt resursseja, vaikka aineistoihin sisältyy kokoelmista puuttuvia teosharvinaisuuksia, variantteja ja muuta arvokasta kirjallisuutta. Tämän aineiston käytön edistämiseksi kiinnostavat kokonaisuudet inventoidaan ja aineiston käyttökelpoisuus, kunto ja konservoinnin tarve arvioidaan. Tarvittavilta osin aineisto konservoidaan ja myös luetteloidaan Fennica- tai Helka-tietokantoihin.

Lahjoituskokoelmien käyttöönotolla on tarkoitus elävöittää kirjastoa ja täydentää historiallisia kokoelmia.

Kirjallisuuden täydennyshankinnat

Ruotsin vallan aikaista Fennica-kokoelmaa täydennetään antikvariaateista ja huutokaupoista tehtävillä ostoilla. Ensisijaisena kohteena ovat Turun Akatemian väitöskirjakokoelman täydennykset. Epätäydellisiä harvinaisten niteiden puuttuvia osia pyritään täydentämään digitaalisilla kopioilla yhteistyössä pohjoismaisten ja Baltian maiden kirjastojen kanssa.

Tutkimuksen tukeminen

Rahaston varoilla tuetaan lähinnä Ruotsin vallan aikaiseen Fennica-kirjallisuuteen liittyvää tutkimusta. Apurahat ja stipendit jaetaan Helsingin yliopiston rahastojen jaossa. Vuoden 2009 apurahojen haku käynnistyy marraskuussa 2008 ja apurahan saajat julkistetaan rahastojen juhlassa Helsingin yliopiston vuosipäivänä 26.3.2009.

Lisätietoa apurahoista Helsingin yliopiston rahastojen sivuilla
www.helsinki.fi/rahastot

 

Sivun alkuun