Otium Sapientis
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto

2000-luvun kirjallisuus- ja muita aineistolahjoituksia

2009

Pacius-suku teki merkittävän lahjoituksen, joka sisältää muun muassa Fredrik Paciuksen kirjeenvaihtoa, valokuvia, painatteita, päiväkirjoja ja muuta biografista materiaalia. Aineiston laajuus on neljä arkistokoteloa, ja se liitetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelman Pacius-arkistoon. Lahjoituksen kautta saadaan uutta valoa Paciuksen elämään ja tarkennuksia hänen henkilöhistoriaansa. Lahjoitusaineistoa on esillä 2009 järjestettävässä Paciuksen 200-vuotisjuhlanäyttelyssä.

Valdemar Melanko, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin entinen johtaja, lahjoitti keräämänsä katukulmakokoelman, johon kuuluu yhteensä 1394 nimekettä Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla julkaistujen sanoma- ja aikakauslehtien numeroita. Lahjoituksen myötä kirjasto voi tarjota tutkijoiden käyttöön mielenkiintoisen lähdeaineiston glasnostin ajan poliittisen elämän ja kulttuurin muutoksen tutkimukselle.

Jaakko Salon arkistoaineiston lahjoitus täydentää aikaisemmin saatua äänitelahjoitusta. Arkistolahjoitukseen sisältyy Salon sävellyksiä ja sovituksia eri artisteille, elokuvamusiikkia sekä käsikirjoituksia erilaisiin produktioihin.

Kamarineuvos Kari Rahiala lahjoitti suomalaista ja ruotsalaista 1800-luvun alun tiede- ja hartauskirjallisuutta sekä vanhoja kotimaisia pienpainatteita.

2008

Heikki A. Reenpään vuonna 2004 tekemä laaja kirjalahjoitus avattiin yleisön käyttöön Kansalliskirjastossa 24.1.2008. Lahjoitus on yksi arvokkaimmista kirjaston saamista lahjoituksista kautta aikojen. Kolmen sukupolven aikana kerätty Reenpään yksityiskirjasto käsittää 24.000 nidettä historiallista arvokirjallisuutta. Kokoelma keskittyy vanhaan kotimaiseen kirjallisuuteen ja sisältää runsaasti ennen Turun paloa julkaistua Ruotsin vallan aikaista harvinaista kirjallisuutta 1600- ja 1700-luvuilta. Lahjoitukseen kuuluu myös arvokas kotimaisen kaunokirjallisuuden kokoelma, joka ulottuu nykypäivään. Kokoelma sai kirjastossa oman, lahjoittajan nimeä kantavan huoneen, jossa on esillä 11.000 teosta. Huone on varustettu Otavan Kirjasäätiön tuella, ja lahjoittaja on kustantanut kokoelmansa luettelointityön. Reenpää-kokoelma on tutkijoiden käytettävissä ja siihen on mahdollisuus tutustua sopimuksen mukaan. Reenpään kirjalahjoitus Kansalliskirjastolle valittiin vuoden kirjateoksi kirjakauppiaiden ja kustantajien toimialapäivillä 21.5.2008.

Elisa Paloheimo lahjoitti Jean Sibeliuksen Idyll -pianosävellyksen, opus 24, numero 6, alkuperäiskäsikirjoituksen. Teos julkaistiin ensin vuonna 1899 ja uudistettuna viisi vuotta myöhemmin. Se on omistettu säveltäjän langolle, taidemaalari Eero Järnefeltille.

Organisation of the Islamic Conference / Research Certre for Islamic History, Art and Culture lahjoitti 18 nimekettä tutkimuskirjallisuutta Osmanien valtakunnan tieteen ja kulttuurihistoriasta.

Professori Heikki Solin lahjoitti antiikin aikaa, mm. Pompeijia koskevaa tutkimuskirjallisuutta sekä kuriositeettina Felice Vincin teoksen Omero nel Baltico. Saggio sulla geografia omerica.

2007

Sulo Hellemäen keräämä arvokas 3400 äänilevyn kokoelma saatiin osittain lahjoituksena ja osittain ostona Hellemäen perikunnalta. Sulo Hellemäki (1925-2006) oli Espoolainen poliisi, jonka äänilevyihin suuntautunut keräilyharrastus käynnistyi vasta eläkevuosina. Asiantuntemuksella kartutettu hyväkuntoinen kokoelma sisältää 78 kierroksen levyjä, joissa on paljon harvinaisia historiallisia äänitteitä, kuten 1930-luvun lama-aikana pieninä määrinä julkaistuja levytyksiä. Merkittävä on myös 600 levyn ODEON 228 000 -sarja, joka on kokoelmassa täydellisenä. Hellemäen kokoelma täydentää Kansallista äänitearkistoa ja palvelee kotimaisen musiikin tutkimusta.

Maanmittauslaitos lahjoitti noin 3000 karttalehden kokoelman Suomen karttoja autonomian ja itsenäisyyden ajalta. Lahjoitus sisältää muun muassa luovutetun Karjalan karttoja, joita jouduttiin viime sodan rauhanehtojen perusteella luovuttamaan Neuvostoliittoon junanvaunulasteittain. Maanmittauslaitoksen lahjoituksen avulla on kansalliskokoelmaan saatu korvatuksi osa luovutetuista pitäjänkartoista ja topografisista kartastoista. Lahjoitukseen sisältyy lisäksi pitäjänkarttoja 1840-luvulta sekä suunnistuskarttoja 1940-60 luvuilta. Lahjoitus täydentää kansalliskirjaston 70 000 karttalehden kokoelmaa erityisesti itsenäisyyden ajan aineiston osalta.

Anu Karessuon rahasto lahjoitti neljä Jean Sibeliuksen kirjoittamaa ja tanskalaiselle kirjailijalle Poul Knudsenille lähettämää kirjettä vuosilta 1924-40. Kirjeet käsittelevät Sibeliuksen sävellystyötä Knudsenin näyttämöteokseen Scaramouche.

Kansliapäällikkö Markku Linna lahjoitti Olaus Georgi Svebidiuksen Yxinkertainen ulostoimitus, Lutheruxen Wähän catechismuxen ylize, kysymysten ja wastausten cautta edes pandu. Teos on Tukholmassa ja Turussa painettu katekismus, joka on koottu kahteen eri painokseen kuuluneista arkkivihkoista vuosilta 1751 ja 1765.

Pirjo ja Leon Desfontaines lahjoituksena vuonna1630 Antwerpenissa painettu latinankielinen Raamattu.

Professori Heikki Solinin täydennyslahjoitus klassisen filologian ja antiikin tutkimuskirjallisuutta.

2006

Helsingin kaupunginkirjaston lahjoituksena saatiin vuosikymmenien aikana koottu rariteettikokoelma, lähes tuhat teosta pääosin kotimaista lehti- ja kirja-aineistoa. Lahjoituksen luovutti kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson. Kokoelmaan kuuluvat keskeiset 1800-luvun fennomaanilehdet, oppikirjoja, uskonnollista kirjallisuutta ja kaunokirjallisuutta. Vaikka pääosa lahjoitusaineistosta sisältyykin ennestään Kansalliskirjaston kokoelmiin, ovat harvinaiskirjojen rinnakkaiskappaleet arvokkaita tutkimus- ja näyttelytoiminnassa. Erityisen merkittäviä ovat kokoelmista ennestään puuttuneet Tukholmassa julkaistun Kongl. Vetenskaps-academiens handlingar -sarja vuodesta 1730 vuosisadan loppuun ja Alexis de Tocquevillen ruotsinkielinen käännös Om folkväldet i Amerika vuodelta 1839. Suomenkielinen käännös tästä teoksesta ilmestyi vasta vuonna 2006.

FM Anna Kautto tallensi Jean Sibeliuksen säveltämän Kotikaipaus-sävellyskäsikirjoituksen. Sibelius sävelsi ja omisti tämän kolmiäänisen laulun lahjoittajan äidille, Anna Levónille, ja hänen kahdelle sisarelleen kesällä 1902 Sääksmäellä.

Alexander Amatus Thesleffs arkiv fick en värdefull komplettering, när Jarl Thesleff donerade general A. A. Thesleffs krigsdagböcker från 1813 till biblioteket. Dagböckerna beskriver striderna mellan den ryska armén och Napoleons trupper tvärs igenom Tyskland ända fram till Paris. General Thesleff (1778-1847) gjorde en betydande militär karriär och verkade som vicekansler för universitetet samt som kejsar Nikolaj I:s och generalguvernör Menschikoffs förtrogne.

Lehtimies Rudolf Sykiäisen testamenttilahjoituksena saatiin kirjastoon lahjoittajan muistelmia, käsikirjoituksia, kirjeitä, haastatteluja ja lehtileikkeitä. Lahjoitus täydensi Sykiäisen vuosina 1999-2001 tekemiä aikaisempia arkistolahjoituksia. Rudolf Sykiäinen (1924-2005) oli syntynyt Inkerinmaalla ja opiskellut Moskovan diplomaattikorkeakoulussa. Hän toimi tulkkina, kääntäjänä, kirjailijana ja lehtimiehenä.

Kääntäjä Kirsti Sirasteen lahjoitus tsekinkielistä kirjallisuutta.

Professori Nikita Struvenin ja Russkaja emigrantsijasäätiön lahjoitus venäläistä emigranttikirjallisuutta.

Professori Jyrki Siukosen lahjoitus punk- ja underground-lehtiä vuosilta 1977-1983.

Ulkoministeriön kirjaston lahjoituksena Zacharias Topeliuksen teos En resa i Finland.

Säveltäjä Kalevi Ahon lahjoituksena hänen omia sävellyskäsikirjoituksiaan.

Kirsti Putus-Pyynösen täydennyslahjoitus Richard Faltinin arkistoon.

Erkki Jokisen lahjoituksena kaksi espanjalaista Antiphonariumia 1500-luvulta.

2005

Sampo-konserni tallensi kirjastoon merkittävän keskiaikaisen teossarjan, Biblia cum postillis Nicolai de Lyra. Kyseessä on arvostetun ranskalaisen teologin, Nicolai de Lyran (n. 1270/1275-1349), laatima laaja Raamatun kommentaari. Fransiskaanimunkkina Pariisissa toimineen de Lyran näkemyksiä Raamatun tulkinnasta on pidetty mullistavina, ja niiden katsotaankin vaikuttaneen luterilaisen uskonpuhdistuksen käynnistymiseen. Teoksen on painanut 1400-luvun tunnetuin saksalainen kirjanpainajamestari, Anton Koberger. Hän toimi Nürnbergissä ja julkaisi teoksesta neljä painosta, jotka olivat keskenään lähes identtisiä. Teos on neliosainen ja kirjastoon tallennetut niteet ovat kaikki peräisin eri painoksista, vuosilta 1485-1497. Nidosten sidosasu on tyypillinen Kobergerin kirjapainon tuotteille. Taidokkain alkukirjaimin koristettu teossarja kasvattaa kirjaston kallisarvoista inkunaabelikokoelmaa ja tarjoaa kiintoisia tutkimuskohteita muun muassa kirkko- ja kulttuurihistorialle.

AEL (entinen Ammattienedistämislaitos) lahjoitti arvokkaan, raudan käyttösovelluksia ja historiaa käsittelevä kaksiosaisen teoksen, Försök till järnets historia med tillämpning för slögder och handtwerk. Kirjan tekijä, ruotsalainen Sven Rinman, oli kemisti ja vuori-insinööri, jota pidetään Ruotsin metallurgian isänä. Teos on vuodelta 1782, eikä sitä sisälly ennestään kirjaston kokoelmiin.

Tokyo Geographical Society lahjoitti näköiskopion Edo-kaudelta (1603-1867) peräisin olevasta Japanin saaria kuvaavasta kartastosta. Lahjoitus muodostuu yhdeksästä kookkaasta rullasta, jotka on sijoitettu puiseen säilytyskoteloon.

Suomen Slavistipiiri ry lahjoitti kirjastolle oman arkistonsa, joka käsittää piirin toimintaan liittyvää aineistoa vuosilta 1964-2000. Slavistipiirin perusti 1964 Pietarissa syntynyt ja Suomeen vallankumouksen jälkeen emigroitunut Helsingin yliopiston professori ja akateemikko Valentin Kiparsky.

2004

Heikki A. Reenpään historiallinen kirjasto
Kirjasto sai yhden kaikkien aikojen merkittävimmistä lahjoituksista Heikki A. Reenpäältä 17.9.2004. Lahjoitus oli kulttuuriteko, jolla Reenpään 24 000 niteen historiallinen, kolmen sukupolven aikana kerätty yksityiskirjasto siirtyi kansalliseksi kulttuuriomaisuudeksi. Reenpään kirjasto on kerätty suurella asiantuntemuksella, systemaattisuudella ja rakkaudella kirjallisuuteen. Kirjasto sisältää runsaasti ennen Turun paloa julkaistua Ruotsin vallan aikaista harvinaista kirjallisuutta 1600- ja 1700-luvuilta, kuten raamattuja sekä rukous- ja virsikirjoja aina ensimmäisestä Mikael Agricolan suomentamasta Uudesta Testamentista vuodelta 1548. Aikakauslehtiä, almanakkoja, lakeja ja asetuksia sekä Turun akatemian väitöskirjoja on pitkät sarjat. Kirjastoon kuuluu myös arvokas kotimaisen kaunokirjallisuuden kokoelma, joka ulottuu nykypäivään. Lahjoituksesta muodostetaan Heikki Reenpään nimeä kantava erikoiskokoelma, joka täydentää kansalliskirjaston kotimaista kokoelmaa. Kokoelmaan kuuluvat teokset sijoitetaan erilliseen lukusaliin ja ne luetteloidaan Helka-tietokantaan. Lahjoittajan tahdon mukaisesti kokoelma palvelee tutkimusta ja näyttelytoimintaa.

Toimitusjohtaja Ilkka Paateron lahjoitus, Sigfridus Aronus Forsiuksen Prognostica astrotheologica, joka on painettu Tukholmassa vuonna 1621.

Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton SULASOL:in lahjoitus, Jean Sibeliuksen kirjeitä Heikki Klemetille.

2003

Einari Marvian musiikkiarkisto
Säveltäjä, kustannuspäällikkö ja tutkija Einari Marvian arkisto saatiin lahjoituksena kirjastolle. Lahjoitus sisältää sävellyksiä, luonnoksia, käsikirjoituksia ja elämäkerrallista aineistoa. Ajallisesti lahjoitus kattaa käsikirjoituksia 1920-luvulta aina 1990-luvulle ja on laajuudeltaan merkittävä. Lahjoituksesta on kirjastossa muodostettu Einari Marvian arkisto, jota on tehty tunnetuksi vuosien 2003 ja 2004 vaihteessa järjestetyllä näyttelyllä. Einari Marvia opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa ja sävelsi yksinlauluja, mutta teki varsinaisen päätyönsä Musiikki Fazerin kustannuspäällikkönä ja musiikin tutkijana.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen lahjoitus, Sankt-Petersburg, Pietarin 300-vuotisjuhlateos.

Versailles'n barokkimusiikkikeskuksen lahjoittamana nuottijulkaisuja, säveltäjien teosluetteloita ja ranskalaisten säveltäjien kriittisiä kokonaisjulkaisuja.

Säveltäjä Jaakko Salon äänitearkistoon täydennyksenä laaja nauhakokoelma.

Säveltäjä Tauno Marttisen sävellyskäsikirjoituksia.

Sofian yliopiston lahjoitus bulgarialaista kirjallisuutta.

2002

Georg Henrik von Wrightin kirjeenvaihto ja yksityiskirjasto
Akateemikko Georg Henrik von Wright lahjoitti Kansalliskirjastolle tieteellisen yksityiskirjastonsa ja henkilökohtainen kirjeenvaihtonsa kesällä 2002, vuotta ennen kuolemaansa. Von Wrightin vaimo Elisabeth täydensi lahjoitusta vuonna 2004 miehensä kirjeenvaihdolla hänen elämänsä viimeiseltä vuodelta. Kokoelma sisältää yli 2000 nidettä filosofista kirjallisuutta ja kirjeenvaihdon yli tuhannelta henkilöltä seitsemänkymmenen vuoden ajalta. Lahjoituksesta on muodostettu kirjastossa Wrightiana nimeä kantava erikoiskokoelma ja siitä on julkaistu vuonna 2005 Risto Vilkon laatima luettelo, Bibliotheca Wrightiana. Von Wrightin lahjoituskokoelmaa esiteltiin Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen ja Suomen filosofiyhdistyksen yhteisessä näyttelyssä syksyllä 2004.
Lisää aiheesta

Tasavallan presidentti Tarja Halosen lahjoitus, venäläisen N. N. Skatovin 4-osainen kirjallisuutta käsittelevä teossarja.

Suomen kuntaliiton kirja- ja pienpainatelahjoitus.

Säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja Jaakko Salon populaarimusiikin kokoelma vinyylilevyjä, master-nauhoja ja live-äänityksiä 1950-luvulta lähtien.

Säveltäjä Tapio Lipposen sävellyksiä ja kirjojen käsikirjoituksia.

Musiikkikapteeni Teuvo Laineen sävellyskäsikirjoituksia.

Rouva Helmi Holmin lahjoitus amerikansuomalaisia äänilevyjä.

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sävellyskäsikirjoitusten lahjoitus.

2001

Sävellyskäsikirjoituksia ja henkilöarkistoja
Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus järjestivät vuosina 1998-2000 suomalaisten säveltäjien sävellyskäsikirjoitusten ja henkilöarkistojen kartoitus- ja keruuprojektin, joka sai nimekseen Lyyra. Projektin tuloksena kirjastoon saatiin 141 suomalaisen taide- tai kevyen musiikin säveltäjän käsikirjoituksia joko lahjoituksina tai talletuksina. Säveltäjäarkistot sisältävät monimuotoista aineistoa, kuten elokuva-, kuoro- ja vokaalimusiikkia, näyttämöteoksia, sinfonioita ja muita orkesteriteoksia, iskelmiä, lastenlauluja ja popmusiikkia sekä asiakirjoja, kirjeenvaihtoa ja valokuvia. Aineistoa saatiin muun muassa seuraavilta säveltäjiltä tai heidän perikunniltaan: Kalevi Aho, Toni Edelman, Einar Englund, Mikko Heiniö, Dimitry Hintze, Bengt Johansson, Jukka Kuoppamäki, Jyrki Linjama, Sakari Mononen, Veli-Matti Puumala, Einojuhani Rautavaara, Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen.
Lisää aiheesta

Professori Aune Jääskisen arkisto taidehistorian alalta.

Professori Patricia Seppälän yksityiskirjasto.

Kouluneuvos Arvo Inkilän yksityiskirjasto.

Maisteri Georg Lutherin täydennyslahjoitus Luther-suvun arkistoon.

Professori Heikki Solinin antiikin kirjallisuuden lahjoitus. Täydennys 1980-lahjoituksiin.

Suomen kuntaliiton pienpainatelahjoitus.

Uppsalan yliopiston kirjaston ja Matti Blåfieldin lahjoituksina Nordenskiöld-sukua koskevaa arkistoaineistoa Frugårdin kartanon kokoelmaan.

2000

Naisasiakirjallisuutta
Unioni, Naisasialiitto Suomessa ry lahjoitti kokoelman, joka sisältää naisasialiikettä käsittelevää kirjallisuutta 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka, yhteensä noin 2500 nidettä. Kokoelma sai alkunsa 1895 Kööpenhaminassa pidetystä Naisten näyttelystä, johon koottiin suomalaista naista käsittelevää ja naisten kirjoittamaa kirjallisuutta. Unionin kokoelma on karttunut vuosien saatossa ostoin ja lahjoituksin, joista merkittävimpiä ovat olleet päätoimittaja Maikki Fribergin ja opettajien Lucina Hagmanin ja Helmi Tengenin testamenttilahjoitukset. Kokoelmaan sisältyy kattavasti myös kansainvälisen naisliikkeen ja naisten rauhanliikkeen kokousjulkaisut 1880-luvulta lähtien. Mukana on lukuisia naisten elämäkertoja ja kotimaisten naiskirjailijoiden omistuskirjoituksella varustettuja lahjateoksia. Aineisto on luetteloitu kokoelmatietokanta Helkaan.
Lisää aiheesta

Professor Bjarne Huldéns samling av litteratur om teknikens historia.

Professori Heikki Solinin lahjoitus antiikin tutkimuksen kirjallisuutta. Täydennys 1980-lahjoituksiin.

Lehtori Eeva Niinivaaran kirjasto.

Suomi-Tshekki seura ry. lahjoituksena 35 hyllymetriä tshekkiläistä kirjallisuutta.

Suomen kansallisteatterin musiikkiarkisto.

Teoston konserttiohjelmat.

Vantaan viihdeorkesterin arkisto.

Kapellimestari Tauno Hannikaisen äänitearkisto, joka sisältää musiikkiesitysten taltiointeja ja musiikkielämään liittyviä äänityksiä vuosilta 1920-1968.

Sävellyskäsikirjoituksia seuraavilta nykysäveltäjiltä: Eero Hämeenniemi, Lasse Jalava, Juha T. Koskinen, Sakari Mononen, Hannu Sinnemäki, Harri Suilamo, Tapio Tuomela ja Johan Willgren.

 

Sivun alkuun