ETUSIVU
ESITTELY
AJANKOHTAISTA *
2012
2009
2008
2007
2006
2005
KOHTEIDEN LUETTELO
KOKOELMIEN LUETTELO
HANKKEEN TUKEMINEN
TUKIJAT
YHTEYSTIEDOT
Pelasta KIRJA
/ Uutiset

AJANKOHTAISTA


Pelasta kirja -kampanjalle uusi rahankeräyslupa

Julkaistu 20.08.2012

Poliisihallitus on myöntänyt Helsingin yliopistolle uuden rahanakeräysluvan Pelasta kirja -ohjelman toteuttamiseksi 3.7.2012 - 9.5.2014 välisenä aikana. Kampanjan tavoitteena on edelleen hankkia varoja Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastolle tukemaan kirjaston keskeisen kulttuuriperinnön konservointia, digitointia, tunnetuksi tekemistä sekä saattamista käyttöön internetin välityksellä.


Aarteet auki

Julkaistu 04.02.2009

Aarteiden etusivu esittelee kymmenen viimeisinä digitoitua kohdetta.

Aarteiden etusivu esittelee kymmenen viimeisinä digitoitua kohdetta.

Pelasta Kirja -kampanjan tuloksena alkaa vähitellen hahmottua Kansalliskirjaston Aarteet, koko kansan yhteinen verkkokirjasto, joka on avattu käyttöön 4.2.2009.

Kansalliskirjaston Aarteet esittelee arvoteoksia, joiden digitointi ja tarvittaessa myös konservointi on toteutettu yksityisten lahjoittajien – yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen – tuella. Tavoitteenamme on tarjota Kansalliskirjaston keskeinen kirjallinen kulttuuriperintö digitaalisena kansalaisten käyttöön ja näin edistää kirjallisten juurtemme tunnettuutta sekä aineiston saatavuutta ja säilymistä.

Aarteet sisältävät Pelasta Kirja -ohjelman kohteita Suomen vanhimmista kirjoista ja kartoista, uniikkeja käsikirjoituksia, ulkomaisia teosharvinaisuuksia sekä arvokasta aineistoa Venäjän vallan aikana saaduista vapaakappaleista. Mukana on niin tieteellistä tutkimusta kuin kaunokirjallisuuttakin, merkkihenkilöiden tunnettuja teoksia kuin löytöjä jo unohduksiin jääneestä aineistosta.

Verkkosivumme ovat muutoinkin uudistuneet. Yksittäisten kohteiden rinnalla esitellään kokonaisia tuettavia kokoelmia; Keskiaikaiset pergamentit, Turuin akatemian väitöskirjat, Samuli Paulaharjun tuotanto ja kaunokirjallisuus. Nämä kokoelmat ovat löytäneet jo tukijoitakin; Helsingin Sanomain Säätiön ja Koneen Säätiön pergamenttien pelastajaksi sekä Ilkka ja Ulla Paateron rahaston väitöskirjojen ja Paulaharjun tuotannon tukijaksi. Myös kotimaista kaunokirjallisuuspankkia varten etsitään parhaillaan tukijoita.

Tyylikäs tapa tehdä tunnetuksi Pelasta Kirja –kampanjaa on e-kortti. Sivuiltamme löytyy uudistettu valikoima Kansalliskirjaston arkkitehtuuria, vanhaa kirjallisuutta sekä historiallisia karttoja ja maisemia esitteleviä kortteja – lähetettäväksi ystävänpäivänä ja ympäri vuoden.

Kansalliskirjaston Aarteet
Lähetä e-kortti


Pelasta Kirja! – Pelasta Kokoelma!

Julkaistu 07.01.2009

Kansalliskirjaston uudet kummit ja puolestapuhujat, professori Matti Klinge, valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä toimitusjohtaja Ilkka Paatero.

Kansalliskirjaston uudet kummit ja puolestapuhujat, professori Matti Klinge, valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä toimitusjohtaja Ilkka Paatero.

Kansalliskirjasto on saanut kolme arvovaltaista kulttuuriperinnön kummia, valtioneuvos Riitta Uosukaisen, professori Matti Klingen ja toimitusjohtaja Ilkka Paateron, jotka tukevat toimintaamme asiantuntemuksellaan. Kulttuuriperintörahastolle lahjoitettujen varojen kokonaismäärä lähestyy jo miljoonaa euroa, ja Pelasta Kirja! laajenee yksittäisten teosten lisäksi kokonaisten kokoelmien säilytyksen tukemiseen. Näillä innostavilla teemoilla käynnistämme vuoden 2009.

Pelasta Kirja -kampanja on kerännyt varoja vuodesta 2005 lähtien yhteensä yli 300.000 euroa kirjaston arvokkaimpien yksittäisteosten, kuten inkunaabeleiden, varhaisen Fennican, kuvateosten, albumien, kauno- ja tietokirjallisuuden sekä käsikirjoitusten säilytystyöhön. Lahjoitusvaroilla tätä aineistoa onkin konservoitua ja digitoitua jo yli 60.000 sivua. Vuonna 2008 Pelasta Kirja -keräyksemme tuotto oli noin 40.000 euroa ja lisäksi avustuksina saatiin 270.000 euroa Helsingin Sanomain Säätiöltä ja Koneen Säätiöltä keskiaikaisten pergamenttien säilytys- ja julkaisuhankkeeseen. Keräyksen tulos oli erinomainen ja se kannustaa kampanjaamme eteenpäin.

Yksityisten lahjoittajien tuki tulee entistäkin tärkeämmäksi kaikille maamme yliopistoille, kun yliopistolakia ja sen myötä yliopistojen hallintoa ja rahoitusta uudistetaan kuluvana vuonna. Kansalliskirjaston varainhankinta on osa Helsingin yliopiston rahastojen toimintaa ja sitä hoidetaan kiinteässä yhteistyössä muun yliopiston kanssa. Myös Kansalliskirjaston historialliset kokoelmat, joiden tukemiseen kampanjamme kohdistuu, on saatu aikoinaan lahjoituksina yliopiston edeltäjille, Turun akatemialle ja Keisarilliselle Aleksanterin yliopistolle sekä myöhemmin vapaakappaleina Helsingin yliopiston kirjastolle.

Nämä kansalliset kulttuuriperintöaarteet eivät ole pelkästään museokokoelma, vaan ne ovat edelleenkin aktiivisen tutkimuksen lähdeaineisto. Valitsemalla ja valmistelemalla varainhankintakohteemme yhteistyössä yliopiston asiantuntijoiden kanssa olemme mukana luomassa tärkeää tutkimuksen infrastruktuuria ja pelastamassa ajankohtaisia tutkimuskokoelmia. Näin varmistamme myös sen, että lahjoittajiemme varat tulevat käytetyiksi tuottavalla tavalla uudet tutkimuksen tueksi. Tällaisia, yksityisin varoin jo käynnistettyjä, vuosia kestäviä infrastruktuurihankkeita ovat Turun akatemian väitöskirjojen oppihistoriallinen tutkimus- ja säilytyshanke sekä Keskiaikaisten pergamenttien säilytys- ja julkaisuhanke. Myös kotimaisen kaunokirjallisuuspankin valmistelu on käynnissä ja varainhankinta käynnistymässä.

Vuonna 2009 kampanjamme jatkuu vanhoin ja uusin teemoin, Pelasta Kirja – Pelasta Kokoelma! Verkkosivustomme laajenee ja sen kautta julkaisemme digitaalisena lisää pelastettuja aarteita. Tarjoamme lahjoittajille ja tukijoille myös paljon kiinnostavia kulttuuritilaisuuksia, juhlia ja ystävätoimintaa.

Kansalliskirjasto kiittää kaikkia lahjoittajia arvokkaasta tuesta, ja toivottaa vanhat ja uudet tukijat tervetulleiksi kampanjaamme vuonna 2009!


Keskiaikaiset pergamentit kaikille tutuiksi

Julkaistu 27.11.2008

Pergamenttifragmenteilla on ikää parhaimmillaan lähes tuhat vuotta.

Pergamenttifragmenteilla on ikää parhaimmillaan lähes tuhat vuotta.

Koneen Säätiö on tukenut Suomen vanhimman kirjallisen kulttuuriaarteen, Kansalliskirjaston keskiaikaisten pergamenttifragmenttien julkaisemista suurelle yleisölle suunnattuna innovatiivisena verkkoteoksena, Suomen kirjallisen kulttuurin keskiaikaiset juuret, 91.000 euron apurahalla. Teos toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, professori Tuomas Heikkilän johtaman tutkimusryhmän ja tuotantoyhtiö Via Media Oy:n kanssa. Kyse on kunnianhimoisesta hankkeesta, jossa alan uusimman tutkimuksen tulokset yhdistyvät laajoihin yleissivistäviin päämääriin. Siten hanke on merkittävä sekä monitieteellisesti että suomalaisen kulttuurin kannalta.

Verkkoteoksen päämääränä on saattaa maamme vanhin kirjallinen kansallisaarre ja sen tutkimuksen uusimmat tulokset suuren yleisön tietoisuuteen. Humanistisen tutkimuksen ongelmana on yleisesti uusimpien tulosten hidas leviäminen muun kuin tutkijayhteisön piiriin; esimerkiksi historia-alan suurelle yleisölle suunnatut yleisteokset ovat yleensä sisällöltään jopa vuosikymmeniä jäljessä tieteen viimeisimmästä sanasta.

Helposti tavoitettava ja tyylikkäästi toteutettu verkkoteos, joka nojautuu sisällöltään uusimpaan huippututkimukseen, tarjoaa kuitenkin sillan tuoreimpien tieteellisten tulosten ja laajan yleisön välille. Näin uusi teos yhtäältä edistää keskiajan tutkimusta ja tuntemusta, ja toisaalta tarjoaa virikkeitä ja materiaalia asianharrastajille, kouluille ja korkeimmalle opetukselle. Lisäksi se toimii esteettisenä ja innovatiivisena kulttuurisisältönä koti- ja kansainvälisille verkkopalvelujen käyttäjille. Teos toteutetaan kaksikielisenä suomeksi ja englanniksi, ja käyttäjilleen se on maksuton.

Koneen Säätiö on aikaisemmin tukenyt Pelasta Kirja -hankettamme rahoittamalla Sir Robert Dudleyn arvokkaan karttateoksen, Del arcano del mare, konservoinnin ja digitoinnin.


Suomalainen kirjallisuuspankki?

Julkaistu 12.11.2008

Professori Jyrki Nummi

Professori Jyrki Nummi

Kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi on laatinut opetusministeriön ja Helsingin yliopiston rahastojen tuella selvityksen "Kirjallisuuspankki. Kotimaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kirjasto".

Nummen selvitys ehdottaa Kirjallisuuspankin, suomalaisen – suomen- ja ruotsinkielisen - tekijänoikeusvapaan kaunokirjallisuuden digitaalisen verkkopalvelun perustamista kansainvälisten esikuvien tapaan. Selvitys kartoittaa verkkopalvelun laatukriteerit ja toimintaedellytykset, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi kirjallisuuden- ja kielentutkimusta, yliopisto- ja kouluopetusta sekä samalla suurta yleisöä. Digitoidusta kulttuuriperinnöstä saadaan näin tutkimukselle tärkeä infrastruktuuri.

Kansalliskirjasto on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa päättänyt edistää Kirjallisuuspankin perustamista selvityksen ehdotusten pohjalta. Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt työryhmän suunnittelemaan pilottihankkeen käynnistämistä sekä hakemaan rahoitusta tälle. Työryhmän puheenjohtajana on professori Jyrki Nummi ja muina jäseninä vararehtori Markku Löytönen, professorit Mirja Saari, Kimmo Koskenniemi ja Arto Mustajoki, verkostojohtaja Leif Laaksonen, kirjasto- ja tietopalvelujohtaja Kaisa Sinikara sekä projektipäällikkö Kristiina Hildén.Työryhmän työskentely jatkuu vuoden 2009 loppuun.

Pelasta kirja –ohjelma etenee näin kohti laajempia kokonaisuuksia: "pelasta kirja – pelasta kokoelma – perusta laadukas verkkopalvelu". Hyvän verkkopalvelun perustamisen edellytykset ovat olemassa, kun hanke toteutetaan yhteistyössä yliopiston eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Laajan asiantuntemuksen lisäksi yliopiston vahvuutena ovat sen hallussa olevat kulttuuriperintökokoelmat. Kirjallisuuspankille toivotaan myös yhteistyökumppaneita muista alan toimijoista.


Pergamenttien pelastaminen Helsingin Sanomain Säätiön kulttuuriteko

Julkaistu 19.09.2008

Yliasiamies Heleena Savela ja professori Tuomas Heikkilä tutkivat pergamentteja.

Yliasiamies Heleena Savela ja professori Tuomas Heikkilä tutkivat pergamentteja.

Helsingin Sanomain Säätiö on tukenut Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvien pergamenttilehtisten pelastamista 180.000 eurolla. "Tämä on säätiöltämme kulttuuriteko", tilitti yliasiamies Heleena Savela rahoituspäätöstä. Kolmivuotisen hankkeen aikana pergamentit konservoidaan, digitoidaan ja julkaistaan tutkimustietokantana.

Kansalliskirjaston pergamentit ovat osa Suomen tiedonvälityksen historiaa ja edustavat jäänteitä keskiajan valtamediasta. Ne ovat myös osa Euroopan yhteistä historiaa ja lajissaan yksi maailman laajimmista kokoelmista, noin 10.000 lehtistä, jolla on kansallisen merkityksen ohella myös kansainvälistä painoarvoa.

Pergamenttihanke liittyy professori Tuomas Heikkilän johtamaan tutkimusprojektiin, joka selvittää monitieteisesti Suomen keskiaikaista kirjallista kulttuuria ja sen vaikutuksia. Tutkimusryhmä tarjoaa kirjastolle välttämättömän asiantuntemuksen sekä pergamenttien kuvailutiedot.

Vaikka fragmentit ovat peräisin käsin kirjoitetuista kirjoista, ne ovat säilyneet irtolehtinä. Uskonpuhdistuksen seurauksena katollinen kirjallisuus menetti merkityksensä, jolloin teokset hajotettiin ja otettiin uusiokäyttöön voutien tilikirjojen kansikääreiksi. Ne arkistoitiin aikanaan tilien mukana Tukholmaan, ja Suomeen ne päätyivät vuonna 1809 Haminassa solmitun Suomen sodan rauhanehtojen mukaisesti.

Pitkän iän ja moninaisen käytön vuoksi Kansalliskirjaston pergamentit ovat varsin heikkokuntoisia: käytössä haalistuneita, repeytyneitä ja tulipalojen mustuttamia. Kun keskiajalla pergamenttikäsikirjoituksen käyttöiäksi laskettiin parhaimmillaan kolme vuosisataa, fragmenttikokoelmien varhaisin osa on nyt jo lähes tuhat vuotta vanhaa. Ilman tarvittavia toimia niitä uhkaa meidän aikanamme pikainen tuho.

Helsingin Sanomain Säätiön tuella pelastamistoimiin voidaan kuitenkin ryhtyä välittömästi. Aluksi lehtiset puhdistetaan ja konservoidaan varovaisesti. Näin parannetaan ainutkertaisten fragmenttien luettavuutta ja säilyvyyttä. Hankkeessa luotava digitaalinen tietokanta puolestaan helpottaa käsittelyltään hankalan ja suurta varovaisuutta vaativan aineiston käyttöä ja edistää kotimaista ja kansainvälistä keskiaikatutkimusta. Samalla alkuperäinen aineisto turvataan murentumiselta ja katoamiselta.

Aiheeseen liittyvä professori Tuomas Heikkilän tietoteos Piirtoja ja kirjaimia, kirjoittamisen kulttuuria keskiajalla julkaistaan vuoden 2009 alussa.


Keräilijästä lahjoittajaksi

Julkaistu 11.06.2008

Valtioneuvos Riitta Uosukainen näyttelyn avajaisissa.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen näyttelyn avajaisissa.

Kansalliskirjastossa on 15.5 – 15.11.2008 esillä laaja näyttely, "Intohimona kirjat". Se kertoo kirjaston historiaan aina 1600-luvulta lähtien liittyneistä keräilijöistä. Nämä intohimoiset bibliofiilit ovat keränneet mittavia kokoelmia, jotka ovat päätyneet aikojen saatossa koko kansan omaisuudeksi, ja muodostavat nyt merkittävän osan kirjaston kulttuuriperintökokoelmista.

Näyttelyn avajaisissa oli suuri joukko kirjan ystäviä, joista monet ovat myös Kansalliskirjaston ystäväverkoston jäseniä ja lahjoittajia. Näyttelyn avasi valtioneuvos Riitta Uosukainen ja näyttelytoimikunnan jäsenet, Bibliofiilien Seuran puheenjohtaja, professori Jukka Sarjala sekä toimitusjohtaja Ilkka Paatero, molemmat itsekin merkittäviä keräilijöitä, esittelivät näyttelyä.

Nykyisin kirjaston kotimaiset kokoelmat karttuvat pääosin vapaakappaleina, mutta Turun palon hävitettyä lähes kahden vuosisadan aikana akatemian kirjastoon kertyneet kokoelmat, saatiin menetykset korvattua koti- ja ulkomaisilla kirjalahjoituksilla. Niistä valtaosa pohjautui yksityishenkilöiden tai sukujen keräämiin arvokkaisiin kokoelmiin. Myöhemmin lahjoituksina saaduista tai ostetuista merkittävistä yksityiskirjastoista on muodostettu erillisiä kokoelmia. Myös uniikit käsikirjoitukset ovat arvokasta tutkimusaineistoa, jota saadaan miltei yksinomaan lahjoituksina. Käsikirjoituksia kartutetaan suomalaiseen kulttuurihistoriaan, musiikkiin sekä oppi- ja sivistyshistoriaan liittyvillä aineistoilla.

Kansalliskirjaston näyttely tekee kunniaa aikojen saatossa kirjaston kohtaloihin vaikuttaneille keräilijöille, mesenaateille ja merkittäville lahjoittajille, joiden nimet säilyvät pysyvästi osana kirjaston historiaa. Kokoelmat ovat kuitenkin kasvaneet jo sellaisiin mittoihin, että lahjoittajien rahallinen tuki historiallisten kokoelmien säilyttämisen ja tunnettuuden edistämiseksi, sekä laajojen lahjoituskokoelmien järjestämiseksi ja käyttöön saattamiseksi on kirjastolle ajankohtaista ja tärkeää.

Arvokasta tukea on saatu muun muassa Ilkka Paateron lahjoituksena Turun akatemian historiallisen väitöskirjakokoelman säilyttämiseen ja verkkojulkaisemiseen, sekä Suomen Säveltäjät ry:n lahjoituksena Väinö Raition sävellyskäsikirjoitusten konservointiin ja kriittisen luettelon laadintaan. Pelasta Kirja -kampanjan tuella on pelastettu myös suuri määrä yksittäisiä arvoteoksia.

Tämän päivän bibliofiili voikin vaihtoehtona kirjojen keräilylle pelastaa kirjaston arvokkaimpia teoksia tai kokoelmia tukemalla niiden konservointia ja digitointia, tai vaikkapa lahjoittaa rahaa kulttuuriperintökokoelmien täydennyshankintoihin, ja näin liittää nimensä pysyvästi Kansalliskirjaston historiaan.

Kirjallisuuslahjoituksia vuodesta 1646


Heikki A. Reenpään lahjoitus vuoden 2008 kirjateko

Julkaistu 25.05.2008

Heikki A. Reenpää on arvokas vieras Kansalliskirjaston tilaisuuksissa.

Heikki A. Reenpää on arvokas vieras Kansalliskirjaston tilaisuuksissa.

Heikki A. Reenpään kirjalahjoitus Kansalliskirjastolle valittiin kirjakauppiaiden ja kustantajien toimialapäivillä 21.5.2008 vuoden kirjateoksi. Kirjasto voitti palkinnon jo toistamiseen, kun Pelasta Kirja palkittiin vuoden 2005 kirjatekona.

Kansalliskirjasto sai yhden kaikkien aikojen merkittävimmistä lahjoituksistaan professori Heikki A. Reenpäältä 17.9.2004. Lahjoitus oli kulttuuriteko, jolla Reenpään 24.000 teoksen historiallinen, kolmen sukupolven aikana kerätty yksityiskirjasto siirtyi kansalliseksi kulttuuriomaisuudeksi.

Reenpään kokoelma keskittyy vanhaan kotimaiseen kirjallisuuteen ja sisältää runsaasti ennen Turun paloa julkaistua Ruotsin vallan aikaista harvinaista kirjallisuutta 1600- ja 1700-luvuilta. Lahjoitukseen kuuluu myös arvokas kotimaisen kaunokirjallisuuden kokoelma, joka ulottuu nykypäivään.

Kokoelma on saanut Kansalliskirjastossa oman, Heikki A. Reenpään nimeä kantavan huoneen, jossa on esillä 11.000 teosta. Huone on varustettu Otavan Kirjasäätiön tuella ja lahjoittaja osallistuu kokoelmansa luettelointityön loppuunsaattamiseen kustantamalla sen. Reenpää-kokoelma on tutkijoiden käytettävissä ja huoneesta on muodostunut kirjan ystävien ja kirja-alan elävä kohtaamispaikka. Kokoelmaan on mahdollisuus tutustua sopimuksen mukaan.

Sivun alkuun